campo san polo

Italian roadtrip: Venetsia

Venetsiaa on vaikea kuvailla, sillä sanat eivät tee oikeutta kaupungin kauneudelle. Sillä hetkellä, kun astuin ulos Triestestä saapuneesta junasta Venetsian Santa Lucian rautatieasemalla, mykistyin. Olin täysin sanaton, niin kaunis maisema oli, ihan kuin olisi hypännyt keskelle satua. Kuulostaa kliseeltä, tiedän, mutta juuri siksi Venetsia on nähtävä itse. Se on niin uskomaton, että välillä linssissä kiilui tippa.

Turisteista, joita kaupungissa käy vuosittain 20 miljoonaa, huolehditaan niin kuin pääelinkeinosta kuuluu. Mieleessä välkähti Jenkkilän highwayt, sillä virkistystä kaipaaville matkailijoille löytyy apua joka kulman takaa – pikaruokalaa, wc:tä, pankkiautomaattia, ravintolaa ja kauppaa ei tarvitse koskaan kauan etsiä.

Tässä vinkit, mitä Venetsiaan kannattaa ottaa mukaan:

1. Malttia ja kärsivällisyyttä. Turisteja on liikenteessä kaikkialla, päänähtävyyksien lähettyvillä luonnollisesti eniten. Ajoita omat retkesi San Marcon alueelle ja muille nähtävyyksille sen jälkeen, kun risteilymatkustajat ovat lähteneet eli loppuiltapäivään. Silloin myös jonot ovat lyhyemmät. Me kiipesimme Campanillen torniin 10 minuuttia ennen sulkemisaikaa, ja väljyyden lisäksi saimme nauttia henkeäsalpaavasta auringonlaskusta.

Canal Grandella kondolit kulkevat muun liikenteen seassa. Ruuhka ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky.

Canal Grandella gondolit kulkevat muun liikenteen seassa. Ruuhka ei ole mitenkään poikkeuksellinen näky.

venice by night

Campanillen tornissa on ennen sulkemisaikaa väljää, ja maisemat upeat.

2. Rahaa. Lomabudjetin piikki osuu Venetsiaan, sillä kaikki on yleiseen italialaiseen hintatasoon verrattuna kallista. Laskua maksaessa voi kuvitella olevansa Suomessa. San Marcon ulkopuolella hinnat laskevat enemmänkin turistikrääsässä, mutta ei juuri muussa. Parhaimmillaan litran olut maksoi 11 €, mehu 6 € ja pasta 16 €. Venetsian kävijälle pakollinen gondolilla ajelu kustantaa minimissään 80-100 €. Omasta 30 minuutin gondoliajelusta maksoimme 80 euroa.
Liikkumaan pääsee toki myös vesitaksilla ja vesibussi vaporetolla. Vaporeton lippuhinta Grand Canalin läheisyydessä oli 7,50 €/henkilö. Alilaguna-vesibussilla pääsee Marco Polon lentokentältä keskustaan ja toisinpäin. Yhdensuuntainen lippu 15 €/hlö.

campo santo stefano

Campo Santo Stefanon ravintoloissa on hyvää, mutta Suomen hintatasoista ruokaa. Yksin ei todellakaan tarvitse illallista nauttia.

Vesibussi eli vaporetto on näppärä kulkupeli Canal Grandella.

Vesibussi eli vaporetto on näppärä kulkupeli Canal Grandella.

3. Hyvät kengät. Vastaan tuli useampi amerikkalaisprinsessa korkkareissaan ja naama rutussa. Jalkaisin pääset syvemmälle Venetsiaan kuin vesikulkuneuvoilla. Aamupäivällä kannattaa kierrellä Castellon ja Santa Crocen alueilla vaikkapa Lonely Planetin Venice Labyrinth -reitin mukaan, sillä vielä silloin turistimassat eivät ole alueille eksyneet. Iltapäivällä neljän viiden maissa väljyyttä alkaa löytyä San Polon puolelta, jonka kujia pitkin voi käppäillä upealle Ponte dell’Accademian puusillalle poseeraamaan yhdessä Chiesa di Santa Maria delle Saluten kanssa.

Castellon kanaaleiden varrella on aamuisin hiljaista.

Castellon kanaaleiden varrella on aamuisin hiljaista.

Castellon laitamilla voi seurata laguunin vilkasta liikennettä.

Castellon laitamilla voi seurata laguunin vilkasta liikennettä.

Ponte dell' Accademia on yksi Venetsian kuuluisimmista nähtävyyksistä.

Ponte dell’ Accademia on yksi Venetsian kuuluisimmista nähtävyyksistä.

4. Habaa. Matkalaukkuja vedetään mukulakivikaduilla, vielä niin kauan kuin se mahdollisesti kielletään. Voimaa tarvitaan eteenkin, jos hotellissa on useampi kerros, sillä Venetsiassa normaalin pulliaisen hotellissa hissiä ei ole. Meidän hotellimme Centauro oli sijainniltaan täydellisessä paikassa keskellä San Marcoa Campo Maninin sivukujalla. Siitä oli lyhyt matka kaikkialle. Hotellin takana olevalta kanaalilta kuului ajoittain gondolieerin laulua. Huone oli pieni, mutta hyvin ilmastoitu, ja puuikkunansuoja pimensi huoneen totaalisesti. Suosittelen.

5. Utelias mieli. Venetsia voi tuntua sokkelolta, mutta kannattaa rohkeasti kulkea mihin nokka näyttää. Lopulta törmäät aina joko veteen tai yhteen kaupungin sadasta kirkosta ja pystyt paikallistamaan itsesi. Myös tienviitat ympäri kaupungin ohjaavat hyvin Piazza San Marcolle, Rialtolle, Piazzale Romalle tai l’Accademialle.

6. Tarpeeksi iso muistikortti. Voit yrittää vangita kaupungin kauneutta. Luultavasti annat periksi, sillä kauniita kujia, siltoja ja kanavia, kirkkoja ja aukioita tulee joka kulman takaa.

Ekstrana Matkakumppanin vinkki: älä pue pitkiä housuja.

2 comments

Leave a comment