Veronan ooppera-areena

Italian roadtrip: Verona, Romeo ja Julia & oopperajuhlat

Kun päätös Italian roadtripistä tehtiin, ensimmäisenä kiljahdin “Verona”. Tietysti siitä itsestään selvästä syystä, Romeosta ja Juliasta. Traaginen tarina meni teininä ihon alle Baz Luhrmannin elokuvan myötä, jossa silloin superkuumat Leonardo DiCaprio ja Claire Danes näyttelivät star-crossed loverseja. Elokuva sai minut lukemaan Romeon ja Julian runomitassa englanniksi. Teininä. I rest my case.
Gardajärveltä kurvasimme siis reilun tunnin matka Veronaan.

Innostus hieman väljähtyi luettuani Lonely Planetin Italy-oppaasta, että vaikka Shakespeare sijoitti tarinan rakastavaisista Veronaan, Julian kotitalo on Veronan kaupungin keksimä rahastuskeino. Pienestä kauneusvirheestä viis, väki tungeksi Capuletin talon kuuluisalla parvekkeella ja sen alla sijaitsevalla patsaalla pyörittelemässä kättään patsaan oikealla rinnalla. Sen pitäisi tuoda pyörittelijälle hedelmällisyyttä.

Julian parveke ja patsas.

Julian parveke ja patsas.

Romeoon ja Juliaan ei voi olla Veronassa törmäämättä, he leimaavat koko vanhaakaupunkia. Joka on todella kaunis. Me jaksoimme +38 asteen helteessä nousta Piazza della Erben Torre dei Lamberti -torniin katselemaan kaupunkia yläilmoista, ja lounastaa tornin varjoisalla sisäpihalla, mutta shoppailu jäi tekemättä, vaikka Via Mazzinin kaupoissa olisi ollut hyvät alennusmyynnit.

Veronan shoppailukadulla Via Mazzinilla riitti kauppoja ja ihmisiä.

Veronan shoppailukadulla Via Mazzinilla riitti kauppoja ja ihmisiä.

Piazza della Erbe ja toriravintolat.

Piazza della Erbe ja toriravintolat.

Torre dei Lamberti -tornista avautui huikeat näkymät Veronan yli kaikkiin ilmansuuntiin.

Torre dei Lamberti -tornista avautui huikeat näkymät Veronan yli kaikkiin ilmansuuntiin.

Pari askelta Via Mazzinilta ja Piazza della Erbeltä ja kaduilla sai kävellä rauhassa.

Pari askelta Via Mazzinilta ja Piazza della Erbeltä ja kaduilla sai kävellä rauhassa.

Kohtalokkaasta rakkaudesta kertoo myös ooppera Tosca, jonka kävimme katsomassa Veronan helmessä, Arena di Veronalla. Oma oopperassa käyminen oli hyvä aloittaa maailmankuuluilla oopperajuhlilla vuonna 200 jkr rakennetulla areenalla. Liput maksoivat 28€ per nenä, joten mistään luksustelusta ei ollut kyse. Näytös ei yllättävä kyllä ollut loppuunmyyty. Kannattaa ehdottomasti tsekata jokin ooppera heinä-elokuussa, vaikka ei mikään kulttuurinystävä olekaan. Kokemus on mieletön. Pelkästään se, kun kynttilät syttyvät illan hämärtyessä ympäri areenaa, saa ihon kananlihalle. Siitäkin huolimatta, että päivän aikana lämpöä varastoineet kiviportaat ja portaan päälle vuokrattu pehmuste hiostivat takamusta.
Katsomoon on asianmukaista mennä etukäteen ja ottaa mukaan pientä piknik-evästä ja viiniä muovipullossa, lasipullojen vienti on kiellettyä.

Jos ei osaa sujuvaa italiaa, kannattaa oopperakappaleen näytökset lukea etukäteen vaikkapa MET-oopperan sivuilta. Siten pysyy paremmin kärryillä lavan tapahtumista. Vaikka ihan hyvin muutaman tunnin oopperan saa vietettyä nautiskellen eväitä, katselemalla upeaa tähtitaivasta ja miettimällä mitä kaikkea areena on parin tuhannen vuoden aikana nähnyt.

 

veronan ooppera-areena

Upea ooppera on Veronan tunnetuin nähtävyys.

veronan oopperajuhlat

Tosca pikku hiljaa alkamassa ja kynttilät syttymässä.

veronan oopperajuhlat tosca

Vaikkei italiaa osaisi, on ooppera elämys mahtavine lavasteineen ja laulajineen.

Advertisements

One comment

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s